Ukrainan sotatilanne nyt – rintamat ja Suomen tuki

Tuhannen päivän rajapyykki Venäjän hyökkäyssodassa on tänä keväänä ohitettu, ja rintamalinja Ukrainassa on jäätynyt paikoilleen tavalla, joka muistuttaa historiallisia asemasotia. Samalla Suomi on noussut yhdeksi Euroopan vahvimmista Ukraina-tukijoista — yli neljän miljardin euron kokonaistuellaan. Tässä katsauksessa käydään läpi tuorein rintamatilanne, Suomen rooli ja sodan kehityskulku suomalaisen silmin.

Sodan kesto: yli tuhat päivää · Alkamispäivä: 24.2.2022 · Suomen tuki: yli 4,1 miljardia euroa · Suomen puolustusmateriaali: 3,2 miljardia euroa

Ukrainan sodan tilannekartta on kerännyt suomalaisten keskuudessa poikkeuksellisen laajaa huomiota. Reserviläisten ylläpitämä karttapalvelu syntyi Venäjän hyökkäyksen yhteydessä alkuvuodesta 2022, ja sen suosio on yllättänyt tekijätkin — Emil Kastehelmen ja muiden aktiivisten ylläpitäjien työ on tuonut tuhansille suomalaisille reaaliaikaisen kuvan rintamatilanteesta (Reserviläinen).

Seuraavassa taulukossa esitetään sodan keskeiset tunnusluvut Suomen tuen näkökulmasta.

Paljonko ukrainalaisia on kuollut sodassa?

Siviili- ja sotilastappiot

Droonit aiheuttavat edelleen suurimman osan päivittäisistä tappioista rintamalla (Verkkouutiset). Asiantuntijoiden mukaan rintamalle on syntynyt laaja “harmaa alue”, jossa venäläisten ja ukrainalaisten asemat ovat sulautuneet yhteen kaupungeissa ja puurajoilla — varmuutta siitä, kuka hallitsee mitäkin, ei ole (Verkkouutiset). Tarkkoja tappiolukuja ei ole mahdollista vahvistaa riippumattomasti, sillä sekä Venäjä että Ukraina pitävät viralliset luvut salaisina.

Ukraina on menettänyt viime kuukausina etulyöntiasemaansa rintaman droonisodankäynnissä, mikä on lisännyt taistelujen kustannuksia molemmin puolin (Verkkouutiset). Samalla useimmilla ukrainalaisyksiköillä on käytössään miehittämättömiä ajoneuvoja huolto- ja logistiikkatehtäviin (Verkkouutiset).

Viralliset arviot

YK:n ja riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siviilikuolemat ovat kohdistuneet erityisesti asutuille alueille Venäjän ilmaiskujen seurauksena. Venäjän energiainfrastruktuuriin kohdistamat iskut ovat jättäneet miljoonat ihmiset ilman lämmitystä, sähköä tai juoksevaa vettä (Yle). Ukrainalaisten vastaanottokulut Suomessa — 740 miljoonaa euroa — kertovat sodan laajasta ihmisperspektiivistä (Ulkoministeriö).

Montako päivää Ukrainan sota on kestänyt?

Alusta tähän hetkeen

Venäjä aloitti 24.2.2022 YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta rikkovan hyökkäyksen Ukrainaan (Valtioneuvosto). Tuhannen päivän rajapyykki ylittyi keväällä 2025, ja sota on jatkunut kauemmin kuin monet analyytikot ennustivat sodan alkuvaiheessa. Venäjän päähyökkäyssuunta on viime aikoina keskittynyt Itä-Ukrainassa sijaitsevan Kostjantynivkan kaupungin läheisyyteen (Yle).

Tärkeimmät vaiheet

Kesäkuussa Venäjän etenemistahti hidastui selvästi aiempaan verrattuna (Yle). Jos nykytahti jatkuu, Venäjä saavuttaisi Kostjantynivkan ehkä syksyn loppupuolella — mutta arvioon liittyy merkittävää epävarmuutta (Yle). Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vankkumattomana niin pitkään kuin on tarve (Valtioneuvosto).

Paljonko Suomi on rahoittanut Ukrainan sotaa?

Virallinen tuki

Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainian tukemiseen yli 4,1 miljardia euroa (Ulkoministeriö). Summasta noin 3,2 miljardia euroa on puolustusmateriaalitukea (Ulkoministeriö), ja kehitysyhteistyötukea sekä humanitaarista apua on kohdennettu yli miljardi euroa (Ulkoministeriö). Suomi on myöntänyt Ukrainalle yhteensä 32 puolustustarvikeapupakettia (Puolustusministeriö).

Ulkoministeriön rooli

Suomen tuki Ukrainalle on laaja-alaista: puolustusmateriaalia, siviilimateriaalia, humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä (Suomen Uutiset). Viimeksi syyskuussa Suomi myönsi Ukrainalle neljä miljoonaa euroa humanitaarista tukea talven yli selviytymiseen (Suomen Uutiset). Ukrainasta on lyhyessä ajassa tullut suurin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa (Suomen Uutiset).

Pakolaisapu sisältää 740 miljoonaa euroa tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten vastaanottokuluja — tämä luku heijastaa Suomen humanitaarista vastuunkantoa (Ulkoministeriö). Puolustusministeriö käynnistyi helmikuussa 2025 Ukrainalle 660 miljoonan euron tukiohjelman (Puolustusministeriö).

Ulkoministeriön mukaan Suomi on tukenut Ukrainaa hyökkäyksen ensipäivistä lähtien ja myöntää edelleen 20 miljoonaa euroa humanitaarista apua talven yli selviytymiseen.

Kumpi on suurempi, Suomi vai Ukraina?

Pinta-ala ja väkiluku

Ukraina on pinta-alaltaan noin 603 500 neliökilometriä, kun taas Suomi kattaa noin 338 000 neliökilometriä — Ukraina on siis lähes kaksinkertainen Suomeen nähden. Väkiluvultaan Ukraina on myös selvästi suurempi, noin 37 miljoonalla asukkaallaan (sotaa edeltävä luku). Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa.

Vertailu sodan kontekstissa

Maan koko ei kuitenkaan kerro suoraan sotilaallisesta voimasta. Ukraina taistelee olemassaolostaan, kun taas Suomi on tukenut maata materiaalisesti ja poliittisesti. Suomen tuki suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on yksi Euroopan suurimmista — tämä kertoo Suomen vahvasta sitoutumisesta (Suomen Uutiset).

Seuraavassa vertailutaulukossa käyvät ilmi maiden keskeiset tunnusluvut.

Paljonko Ukrainassa on sotilaita?

Asevoimien koko

Ukrainan asevoimien vahvuus on vaihdellut sodan aikana merkittävästi. Raukanaikaisten arvioiden mukaan maalla oli ennen sotaa noin 200 000–250 000 sotilasta aktiivisessa palveluksessa, mutta liikekannallepanon myötä luku on kasvanut huomattavasti. Tarkkoja lukuja ei ole julkisesti saatavilla sodan tietoturvasyistä.

Vahvuusarvio

Venäjä on sijoittanut Sumyn alueelle parhaita joukkojaan laskuvarjojoukoista ja merijalkaväen joukkoihin (Yle). Ukraina on puolestaan siirtänyt Sumyn alueelle joukkoja reserveistään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, ja ainakin yksi rykmentti siirrettiin Tetkinon suunnalta osallistumaan vastahyökkäykseen (Yle).

Rintamatilanne kartalla

Tuorein kehitys Sumyn suunnalla osoittaa, miten sota voi yllättää. Venäjä on koko hyökkäyksensä aikana onnistunut tunkeutumaan pienellä alueella 7–10 kilometriä Ukrainian puolelle (Yle). Ukraina on kuitenkin kyennyt tekemään alueella pieniä vastahyökkäyksiä, ja Venäjän hyökkäys on ainakin toistaiseksi pysähtynyt (Yle).

Ukrainan tuoreinta vastahyökkäystä odotettiin pitkään, ja nyt se jatkuu jo toista kuukautta etenkin maan eteläosissa (Yle). Eteneminen rintamalla on ollut merkillepantavan hidasta, sillä Venäjän puolen vuoden mittainen valmistautuminen on johtanut vahvoihin puolustusjärjestelyihin (Yle).

Etenkin etelässä Zaporižžjan alueella etenevillä ukrainalaisjoukoilla on vastassaan vaikea maasto, raskasta miinoitusta ja venäläisten ilmaherruus (Yle). Ukraina käyttää tällä hetkellä hyökkäyksessään näännytystaktiikkaa, ja maa on onnistunut valtaamaan useita pieniä asutuskeskuksia takaisin — mutta rintamalinjat eivät ole liikkuneet muutamaa kilometriä enempää (Yle).

Ukrainian humanitaarinen tilanne on kriittinen kylmän talven ja sodan vuoksi — Venäjän energiainfrastruktuuriin kohdistamat iskut ovat jättäneet miljoonat ihmiset ilman lämmitystä ja sähköä.

Kuka puhuu sodasta?

Ukraina on kyennyt operoimaan droonejaan tuhansien kilometrien päästä, mikä on muuttanut modernin sodankäynnin luonnetta.

— Puolustusministeriön edustaja, Yle

Suomen tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin on tarvetta — tämä on pitkäaikainen sitoutuminen.

— Ulkoministeriön tiedote, Valtioneuvosto

Aiheeseen liittyvää: Lähi-itä – Maat, historia ja konfliktit selitettynä · 10 kysymystä IS – Selitys, historia ja nykytila

Rintamalinjojen ja taisteluiden kehitystä voi seurata tarkasti Ukraine Live Mapista, joka tarjoaa ajantasaisia hallinta-alueita ja liikkeitä.

Usein kysytyt kysymykset

Suomalaisille lukijoille sodan etäisyys on kaksijakoinen: toisaalta tuhansien ukrainalaisten vastaanotto Suomeen on tuonut konfliktin lähelle arkea, toisaalta Suomen materiaalituki — yli neljän miljardin edestä — on konkreettinen osoitus sitoutumisesta. Rintamatilanteen kehitys vaikuttaa suoraan siihen, millaisena Ukrainian tulevaisuus muotoutuu, ja sitä kautta koko Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Suomen jatkuva tuki ja Venäjän hidastunut eteneminen määrittävät sodan tulevaa suuntaa.