Yritysten maksuhäiriöt paljastuvat – näin kuluttaja voi suojautua lainamarkkinoilla

Yritysten maksuhäiriöt voivat kertoa paitsi velallisen talousongelmista myös lainanantajan riskienhallinnasta. Suomessa kuluttajaa suojaa useita mekanismeja, mutta tieto ei aina kulje saumattomasti. Uutisanalyysi kertoo, mistä maksuhäiriömerkintöjä voi tarkistaa ja miten ne vaikuttavat lainakustannuksiin.

Maksuhäiriömerkintä on luottotietorekisteriin merkitty tieto siitä, että henkilö tai yritys on laiminlyönyt maksunsa, eikä ole maksanut erääntynyttä saatavaa oikeudessa vahvistetun tai ulosoton kautta kulkevan päätöksen jälkeen. Merkintä säilyy tyypillisesti 2–4 vuotta maksupäivästä.

Pääkohdat

• Yritysten maksuhäiriöt näkyvät pääasiassa luottotietorekistereissä, kuten Suomen Asiakastiedon ja Bisnode Finlandin ylläpitämissä tietokannoissa.
• Kuluttajan omaa maksukäyttäytymistä valvoo Finanssivalvonta, ja esimerkiksi lainapäätöksessä luottotietojen tarkistaminen on luvanvaraista.
• Suomen Pankki seuraa kotitalouksien velkaantumista ja varoittaa korkeista velkasuhteista, jotka lisäävät maksuhäiriöriskiä.
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo, ettei luotonantaja käytä maksuhäiriömerkintää perusteettomasti korkeiden korkojen tai ehtojen asettamiseen.
• Lain mukaan luottotietorekisterin ylläpitäjä saa ilmoittaa maksuhäiriöstä vasta, kun saatava on vahvistettu tuomiolla tai ulosottopäätöksellä.

Miten maksuhäiriöt syntyvät ja missä ne näkyvät?

Yrityksen maksuhäiriömerkintä voi syntyä esimerkiksi laskun erääntymisestä, luottokorttivelan laiminlyönnistä tai lainan takaisinmaksun keskeytymisestä. Suomessa luottotietorekistereitä ylläpitävät yksityiset toimijat, kuten Suomen Asiakastieto ja Bisnode Finland. Merkintä ei synny automaattisesti – siihen vaaditaan joko tuomioistuimen päätös tai ulosottoviranomaisen vahvistus saatavasta. Lue myös: Pieni laina heti tilille – vertailu, kustannukset ja riskit.

Tavalliselle kuluttajalle tärkein tapa nähdä yrityksen maksuhäiriöt on pyytää luottotietorekisterin ylläpitäjältä oma luottotietorekisteriote. Sieltä näkee, onko yrityksellä tai henkilöllä voimassa olevia maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi esimerkiksi Finanssivalvonta muistuttaa, että kuluttajalla on oikeus saada tieto siitä, mitä luottotietoja hänestä on käsitelty lainapäätöksen yhteydessä. Lue myös: Laina ilman luottotietoja: Mahdollisuudet ja vaihtoehdot.

On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia yritysten maksuhäiriöitä kirjata julkisiin rekistereihin. Esimerkiksi yrityksen sisäiset maksuviiveet tai sopimusperusteiset erimielisyydet eivät aina päädy rekisteriin. Tämä tarkoittaa, että pelkkä maksuhäiriömerkintöjen puuttuminen ei takaa yrityksen täydellistä maksukyvyttömyyden puuttumista.

Miten kulutusluottojen kustannukset kytkeytyvät maksuhäiriöihin?

Lainanantajat käyttävät maksuhäiriömerkintöjä riskin arvioinnissa. Jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintä, lainanantaja voi joko kieltäytyä myöntämästä lainaa tai tarjota sitä korkeammalla korolla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on korostanut, että korko ei kuitenkaan saa olla kohtuuton suhteessa riskiin. Kuluttajansuojalain mukaan luoton todellinen vuosikorko ei saa ylittää tiettyä rajaa, joka vuonna 2025 on 20 prosenttia useimmissa kulutusluotoissa.

Taulukko havainnollistaa, miten maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa lainakustannuksiin kahden eri asiakasprofiilin välillä:

Näin laskimme: Lainasumma 7 000 euroa, laina-aika 5 vuotta, tasaeräinen takaisinmaksu. Nimelliskorko ja avausmaksu 100 euroa (sisältyy todelliseen vuosikorkoon). Luvut ovat havainnollistavia – todelliset korot ja kulut määräytyvät aina luottosopimuksen ehtojen mukaan.

Erityisesti pienillä lainasummilla erot voivat olla suuria. Siksi on tärkeää, että kuluttaja vertailee lainoja juuri todellisen vuosikoron perusteella, ei pelkän nimelliskoron.

Miten laki ja viranomaiset säätelevät maksuhäiriötietojen käyttöä?

Kuluttajansuojalain 7 luku sääntelee kulutusluottoja, ja Finlexin ajantasaisessa laissa määritellään muun muassa luotonantajan tiedonantovelvollisuudet. Lain mukaan luotonantajan on annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekoa tarvittavat tiedot, kuten todellinen vuosikorko ja maksuerien määrä. Maksuhäiriötietojen käyttöä rajoittaa myös tietosuojalainsäädäntö.

Finanssivalvonta valvoo, etteivät luotonantajat käytä maksuhäiriömerkintöjä perusteettomasti esimerkiksi kieltäytymällä lainasta kokonaan tai asettamalla kohtuuttomia ehtoja. Suomen Pankki seuraa kotitalouksien velkaantumiskehitystä ja on varoittanut erityisesti nuorten aikuisten kasvavista maksuhäiriömääristä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 maksuhäiriömerkintöjä oli yli 400 000 henkilöllä.

Kuluttajan kannalta keskeistä on tietää, että maksuhäiriömerkintä ei automaattisesti estä lainan saamista, mutta se voi nostaa kustannuksia merkittävästi. Joissain tapauksissa lainantarjoaja voi vaatia lisävakuuksia tai lyhyempää takaisinmaksuaikaa.

Milloin todellinen vuosikorko ei yksin riitä?

Todellinen vuosikorko (TVK) on paras yksittäinen mittari lainan kokonaiskustannusten vertailuun, mutta se ei aina kerro koko kuvaa. TVK on vertailukelpoinen vain, kun lainasumma, laina-aika ja takaisinmaksutapa ovat samat. Esimerkiksi kertaluotto ja luottokortti (jatkuva luotto) eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska niiden takaisinmaksutavat ja korkojaksot poikkeavat toisistaan. Myös ennenaikainen takaisinmaksu vaikuttaa todellisiin kustannuksiin – TVK olettaa, että laina maksetaan takaisin sovitussa ajassa.

Kuluttajan kannalta on tärkeää laskea myös lainan kokonaiskustannus euroina. Matala TVK ei automaattisesti tarkoita halvinta lainaa, jos laina-aika on pitkä ja avausmaksut korkeat. Siksi lainaa hakiessa kannattaa pyytää lainantarjoajalta aina selkeä erittely kaikista kuluista.

Yleisimmät virheet

• Luottotietojen tarkistamatta jättäminen ennen lainahakemusta – oma virheellinen tieto voi johtaa hylkäykseen tai korkeampaan korkoon.
• Pelkän nimelliskoron vertailu ilman todellista vuosikorkoa – usein avausmaksut ja toimituskulut jäävät huomiotta.
• Lainan hakeminen heti maksuhäiriön jälkeen ilman selvitystä siitä, miten merkintä vaikuttaa luottokelpoisuuteen.
• Usean lainahakemuksen tekeminen samanaikaisesti – jokainen hakemus kirjautuu luottotietoihin ja voi alentaa luottokelpoisuutta.
• Olettaminen, että maksuhäiriömerkinnän poistuttua luottokelpoisuus palautuu heti ennalleen – luotonantajat voivat huomioida historian pitkällä aikavälillä.

Tarkista ennen lainaa

• Pyydä oma luottotietorekisteriote ennen lainahakemusta (esim. Suomen Asiakastieto).
• Vertaa vähintään kolmen eri luotonantajan tarjouksia todellisen vuosikoron perusteella.
• Selvitä, onko kyseessä kertaluotto vai luottokortti – kustannukset voivat vaihdella.
• Arvioi oma maksukykysi rehellisesti – älä ota lainaa, jota et pysty maksamaan takaisin.
• Huomioi, että lainan kokonaiskustannus euroina on usein havainnollisempi kuin TVK eri laina-ajoilla.
• Kysy luotonantajalta, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa lainaehtoihin, jos sellainen on.

Usein kysytyt kysymykset

Kauanko maksuhäiriömerkintä näkyy luottotiedoissa?

Merkintä säilyy yleensä 2–4 vuotta maksupäivästä riippuen siitä, onko kyseessä tuomioistuimen päätös vai ulosoton vahvistama saatava. Tarkka aika kannattaa tarkistaa KKV:n ohjeista.

Voinko saada lainaa, jos minulla on maksuhäiriömerkintä?

Kyllä, mahdollisesti. Luotonantajilla on erilaiset riskiarviot. Jotkut myöntävät lainaa korkeammalla korolla, toiset kieltäytyvät kokonaan. Kannattaa vertailla useita tarjouksia.

Mitä teen, jos luottotiedoissani on virheellinen merkintä?

Ota yhteyttä luottotietorekisterin ylläpitäjään (esim. Suomen Asiakastieto). Heillä on velvollisuus korjata virheelliset tiedot. Tarvittaessa voit kääntyä KKV:n tai tietosuojavaltuutetun puoleen.

Miten maksuhäiriö vaikuttaa olemassa oleviin lainoihin?

Se ei automaattisesti nosta vanhojen lainojen korkoa, mutta uusia lainoja hakiessa se voi vaikuttaa ehtoihin. Olemassa olevat sopimukset pysyvät voimassa alkuperäisin ehdoin.

Voiko yrityksen maksuhäiriö vaikuttaa kuluttajan lainapäätökseen?

Vain välillisesti. Jos yritys on lainanantaja, sen maksuhäiriö voi kertoa riskistä, mutta kuluttajan oma luottokelpoisuus arvioidaan aina henkilökohtaisesti.

Lähteet

• Finanssivalvonta – Kulutusluotot
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto – Luoton hinta
• Finlex – Kuluttajansuojalaki (7 luku)
• Luottonavi.fi – positiivinen luottorekisteri -opas
• Suomen Pankki – Korot ja valuuttakurssit
• Takuusäätiö – Kulutusluottojen korkokatto
• Tilastokeskus – Maksuhäiriötilastot

Lähteet tarkistettu 23.06.2026.