10 kysymystä IS – Selitys, historia ja nykytila

Islamilainen valtio eli IS on 2000-luvun merkittävimpiä terroristijärjestöjä, jonka toiminta on vaikuttanut globaaliin turvallisuuteen. Järjestön nousu, kalifaatin julistus ja romahdus muodostavat merkittävän käännekohdan nykyaikaisessa ääriliikkeiden historiassa.

Yhdysvallat luokitteli IS:n ulkomaiseksi terroristijärjestöksi jo vuonna 2004, ja järjestön toiminta on sittemmin levinnyt Lähi-idästä Afrikan ja Aasian alueille. Tämä artikkeli käsittelee kymmeneen keskeiseen kysymykseen perustuvan rakenteen kautta järjestön syntyä, kehitystä ja nykytilaa.

Mikä on IS ja mistä se syntyi?

Islamilainen valtio (IS), joka tunnetaan myös nimillä ISIS, ISIL ja Daesh, on salafistinen jihadistijärjestö, jonka juuret ulottuvat vuoteen 2004. Ryhmä syntyi Irakin konfliktin keskellä ja kehittyi vaiheittain nykyiseen muotoonsa. Yhdysvaltain kansallinen terrorismin vastainen keskus NCTC:n mukaan järjestö perustettiin alun perin nimellä al-Qaida in Iraq (AQI), ja se vannoi uskollisuutta Osama bin Ladenille.

Ryhmän kehityskaari osoittaa, miten paikallinen Irakin kapinallisryhmä muuttui globaaliksi terroristijärjestöksi. Vuonna 2006 perustajan Abu Mus’ab al-Zarqawin kuoleman jälkeen ryhmä julistautui Islamic State of Iraqiksi (ISI) tavoitteenaan perustaa salafistinen islamilainen valtio.

IS:n erot ja yhtäläisyydet al-Qaidaan

IS erosi virallisesti al-Qaidasta helmikuussa 2014 strategiaristiriitojen vuoksi, erityisesti Syyrian toimintaa koskevien erimielisyyksien jälkeen. National Counterterrorism Centerin mukaan al-Qaida tuomitsi IS:n ääriliiallisuudet, ja molemmat järjestöt kilpailevat edelleen kannattajista ja vaikutusvallasta.

Keskeiset tapahtumat vuosina 2004–2014

• Vuonna 2004 Abu Mus’ab al-Zarqawi perustaa al-Qaida in Iraqin (AQI) Irakin miehityksen aikana.
• Vuonna 2006 Zarqawi kuolee Yhdysvaltain ilmaiskussa, ja ryhmä muuttuu Islamic State of Iraqiksi (ISI).
• Vuonna 2010 Abu Bakr al-Baghdadi nousee ISI:n johtoon.
• Vuonna 2013 Baghdadi yhdistää ISI:n Syyrian Jabhat al-Nusra -ryhmään muodostaen ISIL:n.
• Helmikuussa 2014 IS erotetaan virallisesti al-Qaidasta.
• Kesäkuussa 2014 IS julistaa maailmanlaajuisen kalifaatin.

Ketkä johtavat IS:ää ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Abu Bakr al-Baghdadi toimi järjestön johtajana vuodesta 2010 alkaen ja julistettiin kalifiksi kesäkuussa 2014. Hänen varamiehiään olivat muun muassa Abu Muslim al-Turkmani, joka vastasi Irakin toiminnoista, ja Abu Ali al-Anbari Syyrian operaatioista. Baghdadi kuoli Yhdysvaltain erikoisoperaatiossa lokakuussa 2019, mutta järjestö jatkaa toimintaansa hajautetusti.

Baghdadin Brookings-instituutille antamassa lausunnossa todetaan, että hänen johtajuutensa perustui vahvaan uskonnolliseen auktoriteettiin ja kykyyn mobilisoida kannattajia globaalisti. Uuden johtajan henkilöllisyys on pysynyt epäselvänä, mikä heijastelee järjestön siirtymistä piilotettuun johtamisrakenteeseen.

Järjestön tavoitteet

IS:n julkilausutut tavoitteet ovat laajentua alkuperäisille muslimikalifaattialueille, toteuttaa tiukkaa šaria-lakia hallitsemillaan alueilla ja haastaa al-Qaida globalin jihadin johtajuudesta. Israel Strategic Affairs Instituten mukaan järjestön ideologia korostaa väkivallan käyttöä rekrytoinnin välineenä ja pyrkii houkuttelemaan uusia jäseniä äärislaisella propagandalla.

Missä ja miten IS toimii nykyään?

Vuoden 2019 jälkeen IS on siirtynyt perinteisestä alueellisesta hallinnasta hajautettuun sissisotaan. Wikipedia-sivuston mukaan järjestö on menettänyt Lähi-idän alueensa, mutta jatkaa toimintaa piilopakoista käsin, ylläpitää propagandaa ja pyrkii hyödyntämään poliittista epävakautta Sahelin alueella sekä Pohjois-Afrikassa.

Vuoden 2015 loppuun mennessä järjestö hallitsi aluetta, jolla asui noin 12 miljoonaa ihmistä. Budjetti oli yli miljardi dollaria, ja taistelijoiden määrä ylitti 30 000. Tämä kapasiteetti on sittemmin romahtanut, mutta järjestö on sopeutunut uusiin olosuhteisiin.

Rahoitus nykyään

Kalifaatin aikana järjestö rahoitti toimintaansa öljyntuotannolla ja verotuksella hallitsemillaan alueilla. Nykyinen rahoitus on hajautetumpaa ja perustuu todennäköisesti lahjoituksiin, kidnappausten lunnaisiin ja pieneen öljyn salakuljetukseen, vaikka tarkat luvut eivät ole julkisesti saatavilla.

Alueellinen toiminta

IS on säilyttänyt vahvan läsnäolon Sahelin alueella Länsi-Afrikassa sekä Pohjois-Afrikan maissa kuten Libyassa ja Algeriassa. Lisäksi järjestöllä on soluja Afghanistanissa, Filippiineillä ja muilla alueilla. Euroopan unionin terrorismin vastainen keskus seuraa näitä kehityssuuntia tiiviisti.

Mitä Suomi ja maailma tekevät IS:n torjumiseksi?

Suomessa jihadismia esiintyy rekrytoinnissa ja yksittäisissä radikalisoitumistapauksissa. International Centre for Counter-Terrorism -ICCT:n raportin mukaan IS on väittänyt suomalaisten tekemiä itsemurhaiskuja, vaikka tapausten tarkka määrä ja vuodet eivät ole julkisesti vahvistettuja.

Yhdysvallat on pitänyt IS:ää ulkomaisessa terroristijärjestölistallaan vuodesta 2004 lähtien. Kansallinen terrorismin vastainen keskus NCTC koordinoi maiden välistä tiedonvaihtoa ja operaatioita. Yhdistyneet kansakunnat on hyväksynyt useita päätöslauselmia IS:n toimintaa vastaan.

Kansainvälinen yhteistyö

• Liittouman joukot, mukaan lukien Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska, tukivat Irakin ja Syyrian alueella toimineita joukkoja.
• Kurdien SDF-joukot olivat keskeisiä maajoukkoja kalifaatin kukistamisessa.
• EU:n terrorismin vastainen yhteistyö sisältää tiedonvaihdon ja rajat ylittävän yhteistyön.
• Suomi on osallistunut EU:n ja Naton yhteisiin operaatioihin ja tiedonvaihtoon.

Kalifaatin nousu ja tuho: kronologinen katsaus

1. Huhtikuu 2004: Abu Mus’ab al-Zarqawi perustaa al-Qaida in Iraqin (AQI) ja vannoo uskollisuutta Osama bin Ladenille.
2. Kesäkuu 2006: Zarqawin kuoleman jälkeen ryhmä muuttuu Islamic State of Iraqiksi (ISI).
3. Toukokuu 2010: Abu Bakr al-Baghdadi nousee ISI:n johtajaksi.
4. Huhtikuu 2013: Baghdadi yhdistää ISI:n Syyrian operaatioihin ja muodostaa ISIL:n.
5. Helmikuu 2014: Al-Qaida erottaa IS:n virallisesti järjestöstään.
6. Kesäkuu 2014: IS julistaa kalifaatin, Baghdadi nimetään kalifiksi.
7. Marraskuu 2015: Pariisin iskut nostattavat globaalia huomiota.
8. 2017–2019: Kalifaatti menettää alueensa vähitellen.
9. Lokakuu 2019: Baghdadi kuolee Yhdysvaltain erikoisoperaatiossa.
10. 2024: IS jatkaa hajautettua toimintaa Sahelin ja Pohjois-Afrikan alueilla.

Mitä IS:stä tiedetään varmasti ja mitä ei?

IS:n historia sisältää sekä vahvasti dokumentoituja tapahtumia että alueita, joissa tieto on puutteellista tai ristiriitaista. Tämä jako auttaa ymmärtämään, mihin arvioihin voi luottaa ja mitkä kysymykset vaativat jatkuvaa seurantaa.

IS:n merkitys nykypäivän uhkakuvassa

IS edustaa uudenlaista terrorismin muotoa, jossa yhdistyy äärimmäinen ideologia, tehokas viestintä ja kyky hallita laajoja alueita. Kalifaatin nousu osoitti, miten terroristijärjestöt voivat hyödyntää valtiollista epävakautta ja rakentaa tosiasiallisia hallintorakenteita.

Järjestön romahdus puolestaan osoittaa, että koordinoidulla kansainvälisellä toiminnalla voidaan kukistaa jopa vahvat terroristijärjestöt. Sissisotaan siirtyminen kuitenkin osoittaa, että fyysisen alueen menettäminen ei poista ideologista uhkaa.

Ulkoasiainministeriön mukaan terrorismin torjunta edellyttää jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja ennaltaehkäisevää työtä radikalisoitumisen estämiseksi. EU:n terrorismin vastainen politiikka korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää turvallisuustoimet, lainsäädännön ja yhteiskunnalliset toimenpiteet.

Lähteet ja lisälukemista

Yhdysvaltain kansallinen terrorismin vastainen keskus NCTC toteaa, että IS:n päätavoitteena on säilyttää ja laajentaa kalifaatti sekä houkutella uusia jäseniä globaalisti väkivallan avulla.

— National Counterterrorism Center, NCTC ISIL-sivu

Lisätietoa terrorismin vastaisesta työstä ja IS:n toiminnasta löytyy Yle Uutisten, Ulkoasiainministeriön sekä Yhdistyneiden kansakuntien terrorismin vastaisen yksikön verkkosivuilta. Euroopan komission terrorismin vastainen osasto tarjoaa kattavan kuvan EU:n toimenpiteistä.

Yhteenveto

Islamilainen valtio on kulkenut pitkän matkan pienestä Irakin kapinallisryhmästä maailmanlaajuiseksi terroristijärjestöksi ja edelleen hajautetuksi sissiliikkeeksi. Vaikka kalifaatti on kukistettu, järjestö säilyttää kyvyn mobilisoida kannattajia ja toteuttaa iskuja eri puolilla maailmaa. Terrorismin torjunta vaatii jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa ja muissa Euroopan maissa viranomaiset seuraavat tilannetta aktiivisesti osana laajempaa sisäisen turvallisuuden strategiaa.